Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Siika (Coregonus lavaretus) on pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosissa elävä parvikala. Suomessa esiintyy luonnonvaraisesti viittä eri siikamuotoa, joita on joskus pidetty erillisinä lajeina. Puhutaan pohjasiiasta, karisiiasta, vaellussiiasta, järvisiiasta ja planktonsiiasta. Lisäksi Suomeen on istutettu Siperiasta tuotua peledsiikaa (Coregonus peled), joka on selvästi eri lajia kuin muut Suomen siiat. Pohjois-Lapin järvissä tavattavista "kääpiöityneistä" siikamuodoista käytetään myös nimeä reeska ja rääpys. Kookkaiksi kasvavista merikutuisista siioista on käytetty myös nimeä saaristosiika.

Siialla on hopeanväriset kyljet ja harmaat evät. Lisäksi sillä on selkäevän ja pyrstöevän välissä lohikaloille ominainen rasvaevä. Siian pää ja suu ovat pienehköt muuhun ruumiiseen nähden. Pieni siika saattaa muistuttaa ulkonäöltään erehdyttävästi muikkua.

Ulkonäöltään eri siikamuodot ovat lähellä toisiaan ja ruumiinrakenteen erot ovat pieniä. Eri muotojen erottelussa käytetään perustana etummaisten kiduskaarien siivilähampaiden lukumäärää. Siivilähampaiden lukumäärä vaihtelee lajista riippuen alle 20:stä yli 40:een.

Pohjasiialla siivilähampaiden lukumäärä on keskimäärin 20. Karisiialla siivilähampaita on 24–28 ja vaellussiialla noin 30 ja järvisiialla siivilähampaita on keskimäärin 42.

Eri siikamuotojen kasvunopeus vaihtelee suuresti. Nopeakasvuisin muoto on vaellussiika, joka 7-vuotiaana on noin 50 cm:n mittainen ja painaa noin 1 kg. Eräissä Lapin järvissä elävät siikamuodot kasvavat erittäin hitaasti ja ovat 6-vuotiaina vain noin 15 cm pitkiä ja alle 30 gramman painoisia.

Inarijärvessä elävä kääpiöitynyttä siikaa, joka on hieman muikkua suurempi, kutsutaan reeskaksi[1][2]. Reeska on tärkeää ravintoa taimenelle, nieriälle ja järvilohelle.

©2017 Team Norppa - suntuubi.com