Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Hauki (Esox lucius) on sisävesissä ja rannikkoalueilla elävä petokala. Se on Suomen toiseksi yleisin saaliskala.

Hauki voi parhaimmillaan kasvaa jopa puolitoistametriseksi ja 35-kiloiseksi, mutta Suomen pohjoisesta sijainnista johtuen kalan kiivaimman kasvun kausi on melko lyhyt. Suomalainen hauki saavuttaa varsin harvoin yli 140 cm:n pituuden ja ylittää 20 kilon painorajan. Yleensä vieheisiin tarttuu noin 500–2 000-grammaisia yksilöitä, joiden osuus vesistön haukipopulaatiossa on suurin. Jättikokoisia, yli 20 kg:n haukia tavataan ja saadaan todennäköisesti eniten esimerkiksi Irlannista ja Keski-Euroopassa mm. Saksasta ja Itävallasta. Suomen mittakaavassa suurimpia, yli 15 kg:n kaloja saadaan kappalemääräisesti eniten Etelä-Suomen merialueelta, joskaan ei sieltäkään kovin montaa kappaletta vuodessa. Ahvenanmaalla hauki on todennäköisesti geneettisesti pienikokoisemmaksi jäävää kuin manner-Suomen hauki. Yli 10 kg:n ahvenanmaalaishauki onkin jo melko harvinainen saalis.

Haukea pyydetään pääasiassa verkoilla, katiskoilla, vieheillä, täkyillä ja iskukoukuilla. Myös rysäpyynti ja tuulastus voivat tuottaa hyvän haukisaaliin.

Suomessa hauki on suosittu ruokakala, vaikkakin vähärasvaisena kalana joidenkin mielestä hiukan mauton verrattuna vaikkapa rasvaisempiin lohikaloihin. Monin paikoin haukea ei pidetä ruokakalana lainkaan, mutta muun muassa Saksassa ja Suomessa sitä syödään yleisesti. Ranskalainen keittiö arvostaa haukea suuresti ruokakalana, siksi hauki on Ranskassa kalliimpaa kuin esimerkiksi lohi.[6] Suurten, yli 5 kg:n haukien runsaampi käyttö ihmisravintona ei ole kovin suositeltavaa, sillä ne voivat sisältää haitallisia määriä raskasmetalleja, joita kertyy lajina pitkäikäisen hauen elimistöön sen ravinnosta – hauki on vesistössä usein ravintopyramidin huipulla.[7] Vastoin yleistä käsitystä suuren hauen liha ei kuitenkaan välttämättä maistu puisevalta, sillä hauenkin lihan perusmaku ja -laatu riippuu kalan käyttämästä ravinnosta. Esimerkiksi merialueella silakkaa ja sisävesillä muikkua pääasiallisena ravintonaan käyttäviä haukia pidetään suurikokoisinakin varsin maukkaina. Vastaavasti, karun suolammen haukien ravinto saattaa koostua osittain jopa sammakoista ja vesimyyristä; tällöin pienikin hauki saattaa maistua vähemmän houkuttelevalta.lähde?

Haukea ruokakalaksi käsiteltäessä tulisi huolehtia siitä, että kalan liha ei missään vaiheessa joudu tekemisiin kalan liman kanssa.[8] Näin vältytään siltä, että lihaan tulisi limasta kitkerää sivumakua. Tämän takia esimerkiksi kalaa fileoitaessa leikkuulauta olisi hyvä huuhtoa ensimmäisen fileen irrottamisen jälkeen, ennen toisen fileen irrottamista eli kalan kääntämistä alustalla ympäri, lihapuoli alustaa vasten. Mikäli kala perataan jo vesillä pilaantumisen ehkäisemiseksi ja sitä joudutaan paremman puutteessa säilyttämään muovikassissa, on aina riskinä että kalan limaa pääsee avatun kalan sisään. Viileällä säällä perkaaminen kannattaneekin jättää suoritettavaksi vasta kalastuksen päätyttyä, kenties vasta kotioloissa.

©2017 Team Norppa - suntuubi.com